September v. Moermond
| Virallinen nimi | September v. Moermond "Seppo" | Rotu, sukupuoli | Hollanninpuoliverinen, ori |
| Syntymäaika | 01.01.2022 | 3v 04.01.2022 | 8-vuotias | Rekisterinumero | VH22-012-0058 |
| Väri | Dominattivalkoinen | Säkäkorkeus | 172cm |
| Omistaja | Tiikeri VRL-10741 | Kasvattaja | Moermond (© Serena) |
| Koulutustaso | ERJ 160cm, KRJ Vaativa A, KERJ CIC5, VVJ Vaikea | Painotuslaji | Esteratsastus |
- ktk-kelpoinen
Vitivalkoinen Seppo on niitä kavereita joita ihmiset pysähtyvät ihastelemaan niin tarhassa, taluttaessa kuin kilparadoillakin, ja Seppokos se ihailusta nauttii. Yksikin silmäpari, oli se sitten toisen hevosen tai ohikulkevan ihmisen, saa oriin vallan pullistelemaan itsetietoisuudesta ja ylpeydestä, ja meno on sen mukaista. Seppo maustaa pontevaa askellajirutiiniaan hieman vähemmän hallituilla hyppy-loikka-pyörähdys -sarjoilla, koska niistähän on mieleenpainuva paraatinäytös tehty. Mitä siitä sitten jos narun päässä tai satulan kaaressa sattuu roikkumaan joku ylimääräinen matkustaja?
Ei pidä ajatella, että Seppo olisi paha hevonen, sillä vain sattuu olemaan virtapiirit täysiskussa 24/7 ja energia muuntuu äärimmäisen herkästi vähemmän (hoitajan) mieltäylentäväksi urpoiluksi. Toki ori on melko vahvatahtoinenkin ja vaatii tiettyä jämäkkyyttä käsittelijältään, varsinkin ympäristössä jossa on muita hevosia viemässä Sepon huomion, mutta kyllä ainaisesti ylimääräinen energia on orimaista kovuutta suurempi ongelma kun Seppoa katsoo. Esimerkiksi sellainen jokapäiväinen asia kuin paikoillaan seisominen on oriin mielestä aika tyhmä ja turha juttu, ja hoitotilanteissa vaaditaankin sitä topakampaa komennusta ja useampaan kertaan jotta Seppo muistaa pitää kaikki neljä kaviota maan tasalla. Talutteluun on, varsinkin kisapaikoilla, helpoin varata kaksi ihmistä, ihan jo senkin takia, että kävelyvauhti on Sepon mielestä aivan liian leppoisa etenemisen muoto ja kaiken kunniaksi tallipihan tai kisavarikon halki tallustaminenhan on vallan oivallinen tilaisuus esitellä niitä paraatiliikkeitä. Siinäpä groomi jos toinenkin jättää Sepon kanssa toimimisen mielellään minimiin.
Sepon energiat pääsevät, enemmän tai vähemmän, oikeuksiinsa ratsuna, vaikka totuuden nimissä on sanottava, että joskus kuski lähinnä roikkuu mukana. Pahimmat höyryt on hyvä purkaa heti kättelyssä johonkin kivaan ja tehokkaaseen työskentelyyn ja sen jälkeen ori osaakin olla ihan miellyttävä, vaikka menevä, ratsastaa. Sepon kanssa kannattaa muistaa kaksi perusasiaa: a) se turhautuu helposti ja b) se saattaa jopa hieman yllättäen heittää jonkun oman askelsarjansa kuvioon mukaan. Määrätietoisella ja rauhallisella ratsastamisella ori kyllä pysyy suhteellisen hyvin asiassa, mutta yllätyksiin sen kanssa on myös hyvä varautua.
Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan myös sanoa, että kaikki missä vaaditaan hillittyä, korrektia ja huolellista liikkumista ei ole Sepon vahvinta antia. Kun sen saa keskittymään, sujuvat koululiikkeet niin ratsastajan kuin kärryjenkin kanssa ihan kohtuudella, mutta kyllä siinä joutuu usein jarrukahvassa roikkumaan ja pitämään oriin huomion yllä aktiivisella apujen käytöllä. Vastaavasti este-, tarkkuus- ja maastoradoilla meinaavat kierrokset nousta herkästi liiankin ylös. Seppo on kyllä vauhdinhurmastaan huolimatta todella tarkka hevonen; se hyppää varmasti vaikeistakin kulmista ja osaa sijoittaa askeleensa melko omatoimisesti oikein, niin esteradalla kuin valjakkoajon tarkkuusluokissakin. Ja onhan Sepon eduksi sanottava, että se ei taatusti pelkää mitään, joten paikassa kuin paikassa ja radalla kuin radalla oriin voi odottaa olevan oma (rasittava) itsensä!
© Serena
