Kun yhdistetään poni isolla P:llä, ja tamma isolla T:llä, saadaan yhtälön ratkaisuksi Eena. Paljon puhetta ja vähän oikeita tekoja. Jos Eena olisi ihminen, olisi se juuri sellainen kova uhkailija, mutta ei kuitenkaan ikinä ehkä tekisi pahaa kärpäsellekään. Rakastaisi soittaa suutaan lähes jokaiselle ohikulkijalle, mutta tosipaikan tullen ottaa kolme askelta taaksepäin, ja soluttautuu hiljaa ympäristöönsä.

Eena tarvitseekin jokaiseen hetkeen napakan käsittelijän - jos sille antaa pikkusormen, se vie taatusti koko käden. Emältään Eena on perinyt hampaiden esittelyn jalon taidon. Onhan se välillä kieltämättä hieman ilkeän näköinen näyttäessään hampaitaan, mutta napakalla komennuksella tamman saa kyllä ruotuun ja huulet takaisin hampaita peittämään. Eena onkin paras hoitaa sidottuna, jotta suuremmalta draamalta ja vältytään. Kengitys ja klippaus on hyvä hoitaa kevyesti rauhoitettuna.

Eenan kanssa treeniä aloittaessa saa alusta asti olla nappakana, sillä tamma menisi mielellään aina sieltä, mistä aita on matalin. Tai oikeastaan se varmasti löytäisi sen kohdan, jossa aitaa ei ole ollenkaan. Mitään tuhmaa se ei tee, mutta ei se kyllä oikein tekisi mielellään yhtään mitään muutakaan. Tamma vain jähmettää itsensä, ja välillä tuntuu, että sen jalat ovat ruuvautuneet maahan kiinni. Tässä tilanteessa pahin virhe on lähteä patistamaan tammaa työntekoon isoilla avuilla, sillä voit olla varma, että saat jatkaa patistamista maailman ääriin saakka. Eenan kanssa avain onneen onkin pienet terävät avut ja siirtymiset, joiden avulla sen saa herätettyä kohmelostaan. Napakan ratsastajan kanssa Eena suorittaakin kauniisti helpon A:n tasolla.

Jos joku olisi seuraamassa tamman koulutreenejä ja estetreenejä, saisi katsoja varmasti hieraista silmiään kerran jos toisenkin. Eena nimittäin rakastaa hyppäämistä ylikaiken, eikä laiskanpulkeasta ponitammasta ole enää tietoakaan. Se on äärimäisen varovainen jaloistaan, ja mikäli ponnistuspaikka ei osu täysin kohdalleen, se ennemmin kieltää kuin ottaa puomin. Turhasta se ei kuitenkaan stoppaile, ja mikäli epäonnistuneen lähestymisen jälkeen uudella lähestymisellä askel osuu kohdalleen, hyppää tamma epäröimättä yli.

Maastoesteillä Eena on hieman epävarmempi, kuin rataesteillä. Siellä se tarvitsee napakan ratsastajan, joka muistuttaa tammaa, että yli on mentävä, vaikka hieman hirvittäisi. Eniten haasteita Eenan kanssa on tuottanut vesihaudat, mutta säännöllisellä treenillä ja tiukalla tsempillä Eena on alkanut vähitellen myös suostua mennä veteen. Eena ei siis missään nimessä ole aloitteleville kenttäratsastajille sopiva poni.

Samaa pientä epävarmuuttaa Eenassa on nähtävillä ajaessa, erityisesti maratonosuudella. Eena on sinäänsä hieman haastava ajettava, sillä samaa laiskuutta on nähtävillä kärryjen edessä, kuin kouluratsastuksessakin. Samalla tapaa tamma ei myöskään ajaessa siedä liian isoja apuja, joten tamma onkin hieman huijattava töihin. Tarkkuskoe on valjakkoajossa ponitamman bravuuri, ja se pujotteleekin keilojen ympäri tarkasti.

Vieraissa paikoissa Eenan kanssa tarvitsee samaa päättäväisyyttä, kuin kotioloissakin. Varsinkaan vieraista hevosista poni ei kovin välitä, joten sille on hyvä laittaa punainen rusetti häntään, jotta kanssakilpailijat osaavat hieman varoa. Kisoissa Eena kuitenkin hyppää aina sydämensä pohjasta. Se taistelee ratsastajansa kanssa radalta maaliin, ja antaa aina itsestään täydet 100%.

© maura