Dominica Couture

Belgiasta ostettu kimo trakehner tamma on tamma isolla T:llä! Kauniin ulkomuodon alla piilee varsin hankala luonteinen neiti. Donnaksi kutsuttu 165cm korkea kimo on suorastaan oikea vastarannan kiiski. Tamma yrittää laittaa vastaan kaikkeen mitä sille tehdään. Toisinaan tiukan komennuksen alla Donna myöntyy. Miesten on turha tammaa lähestyä, sillä tamma vihaa miehiä eikä päästä heitä lähelleen. Myöskään häntään ei saa koskea, ellei halua kavion kuvaa päähänsä. Muukin harjaus tulee suorittaa ilman äkkinäisiä liikkeitä ja päättäväisesti. Donna tunnistaa aran käsittelijän ja alkaa pelleilemään nostellen kavioita ja syöden riimunnarua. Punainen rusetti koristaa Donnan häntää aina. Kouluratsastuksessa tamma on ensin erittäin vastahakoinen ja yrittää luistaa tehtävistä keinolla millä hyvänsä. Tomeralla otteella Donnan saa suorittamaan vaativa B -tason asioita ja kouluratsastuskilpailuissakin voi jopa pärjätä. Estesuvusta tulevana Donna omaa palavaa intoa esteratsastukseen. Se onkin ainut tapahtuma, jossa tamma tekee yhteistyötä. Taino, Donnan pitää antaa itse katsoa paikat ja olla hiljaa hypyissä, sillä muuten tamma vetää jarrut pohjaan ja suoranaisesti ärsyyntyy alkaen pukittelemaan. Hiljaa istuvan ratsastajan kanssa Donna suorittaa puhtaasti 160cm esteratoja. Kovin ketterä se ei ole kääntymään, mutta matkaavoittava laukka-askel korvaa sen. Kenttäratsastuksessa pärjätään CIC3 tasolla, lähinnä koulu-osuuden haastavuuden vuoksi taso on jäänyt noinkin alhaiseksi. Maastoesteet ylittyvät reippaasti ja tamma ei kyttäile juurikaan mitään - paitsi tuulessa lepattavia asioita ja sateenvarjoja. Sadekelillä maastoesteille ei kannata lähteä, sillä yksikin sateenvarjo matkan varrella pysäyttää matkanteon totaalisesti. Ilman edellä mainittuja hidasteita kaasu saattaa välillä hirttää kiinni moottorin ylikuumentuessa, joten sen jäähdytystaidot on hyvä osata ennen maastoesteradalle lähtöä. Donna rakastaa vettä, joten vesiesteillä pohkeet tulee pitää tiukasti kiinni kyljissä, ettei vauhti hidastu tamman halutessa jäädä lotraamaan veden kanssa.

Päiväkirja 05.08.2023 - Sadepäivän estetreeni

Kesä alkoi kääntymään syksyyn ja vettä oli satanut jo viikon. Tallin piha paikka paikoin lainehti vettä ja mutaa. Tallityöntekijät tekivät pitkää päivää pitääkseen hevoset kuivina ja pihan käveltävässä kunnossa. Seisoin tallin oven suulla katsellen tallipihalla touhuavia ihmisiä ja odottaen seuraavaa ratsuani. Kimo trakehner tamma Donna tallusteli mudan poikki tallityöntekijän kanssa kohti tallia ja päivän kolmatta loimen vaihtoa. Tallissa riisuin tammalta litimärän sadeloimen ja ojensin sen tallityöntekijälle, joka vei sen suureen kuivaushuoneeseemme, jossa loimien kuivattimet huusivat täysiä. Loimen alta onneksi paljastui kuiva hevonen, joten päivän treeni pystyttiin suorittamaan suunnitellusti. Suunnitelmissa oli treenata Donnan kanssa rataesteitä maneesissa. Maneesiin oli rakennettu lyhyiden teiden kuuden esteen rata. Hieman jäykähkölle Donnalle tekee hyvää treenata usein lyhyitä teitä, sillä joskus ohjaus ei tahdo pelittää tarpeeksi nopeasti.

Kiinnitin tamman käytävälle riimusta molemminpuolinen kiinni, sillä temperamenttinen kimo ärsyyntyy välillä mitä kummallisimmista asioista. Jos harja on hänen mielestä juuri tänään vähän liian kova niin hoitaja saattaa löytää hampaan jäljet olkapäästään. Vaikeasta luonteesta huolimatta Donna on kyvykäs esteratsu, jolla on hyvä ponnistuskapasiteetti 160cm radoille. Harjasin tamman läpi vain pintapuolisesti, sillä loimi oli suojannut hyvin karvaa. Jalat jouduin huutelemaan letkulla, mutta se ei vesipetoa haitannut. Satulavyötä kiristäessä jouduin muutaman kerran väistämään etujalan polkaisuja, mutta muuten varustus sujuu ongelmitta. Kuolaimet Donna otti hyvin ja rintamartingaalia asentaessa Donna alkoi jo hieman aavistaa mitä päivälle oli suunniteltu. Talutin tamman sisäkautta kuivaan lämmitettyyn maneesiini. Esteet nähdessään kimo iso tamma alkoi hieman heitellä päätään, että mennään jo.

Olin juuri kiipeämässä selkään kun vihellyksen saattelemana maneesin katsomon ovista sisään tuli kaksi henkilöä - sateenvarjot kädessään. Donna pelkää sateenvarjoja eikä se ole tallin ainut niitä pelkäävä hevonen, joten siksi tallini sääntöihin kuuluu, että sateenvarjot ovat kielletty. Maneesin seinässä on jopa isolla kyltti "Sateenvarjot kielletty!". Donna huomasi henkilöt ja varjot heti. Olin juuri saanut toisen jalan jalustimeen, joten tamma lähtiessä pinkomaan kauhuissaan ympäri maneesin jäin minä roikkumaan toisesta jalastani satulaan. Kierroksen jälkeen jalkani irtosi satulasta ja jäin maahan pyllylläni istumaan katsomaan ympäri maneesia laukkaavaa kimoa tammaa. Nopea kropan läpi tunnustelu - kaikki luut on ehjiä, joten eikun ylös ja hevosta pyydystämään. Maneesiini saapuneet henkilöt katselivat kauhuissaan maneesin katsomosta - sateenvarjot edelleen kädessään. Karjaisin henkilöille laittamaan varjot pois näkyvistä. Kaivoin taskustani makupalan ja rauhallisella äänellä lähestyin käyntiin siirtynyttä Donnaa. Tamma puuskutti kauhuissaan, mutta antoi kiinni. Rauhoittelin tammaa samalla kun kävelin kohti katsomoa. Kysyin henkilöiltä mitä asiaa heillä on tallilleni ja eivätkö he nähneet kieltokylttejä. Henkilöt kertoivat olevansa erään tallityöntekijän perhettä ja että ajattelivat tulla odottaessaan katselemaan maneesiin, jossa ajattelivat, että sateenvarjot suljettuna ei haittaa. Kerroin henkilöille tallin säännöistä, että koko talli alueella, niin sisä- kuin ulkotiloissa on sateenvarjot kielletty. Olin niin tuohtunut, että pyysin henkilöitä poistumaan kokonaan alueelta ja odottamaan perheenjäsentään tien varressa. Päätin myös pitää myöhemmin puhuttelun tallityöntekijälleni. Henkilöiden poistuttua jatkoin vielä Donnan taluttamista ympäri maneesia, sillä tammalla oli vielä kierrokset korkealla.

Tamman alkaessa rauhoittua kiipesin selkään. Siirryin suoraan raviin ja aloin ratsastamaan Donna puolipitkällä pohjalla eteenalas rentouttuakseni sitä. Tapahtuneen jälkeen päätin perua estetreenit ja vain ratsastaa tamman läpi sekä ottaa pari mielenvirkistys hyppyä. Pikkuhiljaa Donnan hengitys alkoi tasaantumaan ja se alkoi rentoutumaan. Nostin laukan ja hyppäsin muutaman kerran pitkällä sivulla olevan 80cm korkean okserin. Donna selvästi piristyi ja innostui esteistä, mutta tuntui vielä hieman erilaiselta kuin normaalisti. Hyppyjen jälkeen siirsin Donnan käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat taputtaen sitä kaulalle. Minua harmitti treenien peruuntuminen, mutta päätin siirtää treenit seuraavaan päivään. Loppukäyntien jälkeen talutin Donnan talliin, jossa sääntöjen rikkojen perheenjäsen tallityöntekijänä oli vastassa. Kerroin hänelle haluavani puhua hänen kanssaan ja ojensin tamman ohjat toiselle tallityöntekijälleni. Puhuttelun jälkeen kävin vielä antamassa muutaman herkkupalan ksrsinassa kuivatusloimi päällä heiniä syövälle Donnalle.
- kirjoittajana omistaja Tiikeri VRL-10741 (576 sanaa)