Emberiea EMP

Englannista sijaitsevasta pienestä kylästä laadukkaasta trakehner siittolasta ostettu Emberia EMP on sporttinen ja herkkä estehevonen. Empuksi kutsuttu tummanruunikko tamma on kevytrakenteinen ja helposti kuumuvaa sorttia. Tamma omaa kilpahevosen sielun ja on erittäin ketterä jaloistaan. Korkeasta säkäkorkeudesta (170cm) huolimatta tamma näyttää pieneltä ja sen askeleet ovat melko lyhyitä, mutta hyvä tempoisia ja matkaavoittavia.

Emppu on rauhallinen ja kiltti käsitellä. Harjaus ja varustaminen sujuu ongelmitta. Tamma nostaa kaviot hyvin ja seisoo rauhallisesti paikoillaan myös pesupaikalla. Varusteet päällä Emppua taluttaessa kenttää tai maneesia kohti alkaa se kerätä kierroksia. Ilman varusteita ongelmaa ei ole. Selkäännousussa tamma on yleensä rauhaton ja lähtee heti liikkeelle ratsastajan kiivettyä selkään. Empun kanssa on hyvä aloittaa verryttely ravissa, sillä tamma ei malta pysyä rauhallisessa käynnissä. Suurimmat energiat pois ravattua voi siirtyä työskentelemään käynnissä. Emppu alkaa herkästi kipittämään, joten ratsastajan tulee istunnallaan rauhoittaa käyntiä. Empun ravi on jo itsessään erittäin lyhyttä, joten ratsastaja saa tehdä töitä pidentääkseen ravia lisäyksiin. Myös Empun laukka on lyhyttä, mutta siinä on hyvä tempo ja se on matkaavoittavaa. Lyhyen laukan ja pienen rakenteen myötä Emppu on erittäin ketterä, josta on etua esteradoilla ja valjakkoajon maratonosuudella. Tamma kääntyy jo esteen päällä ja hyvän hyppykapasiteetin myötä hyppää puhtaasti myös lyhyistä lähestymisistä. Emppu kuumuu esteradoilla, joten ratsastajan tulee rauhoitella sitä radan varrella, mutta ennen esteitä tulee istua hiljaa alas, sillä Emppu katsoo itse ponnistuspaikat. Ratsastajan häiritessä tamma hermostuu ja saattaa jopa kieltää. Valjakkoajossa Emppu on kuuliainen ja herkkä suusta. Se reagoi pieniinkin ohjasapuihin ja kääntyy ketterästi paikallaan ympäri maratonesteiden porttien välistä. Tarkkuus- ja kouluosakokeissa pitää varoa, ettei hermostuta tammaa liikaa liian kovilla ohjasotteilla. Kilpailupaikoilla tamma on hyvin rauhaton ja vaatii jatkuvaa kävelytystä.

Päiväkirja 24.10.2023 - rataestetreeni

Oli estetreeni päivä ja vuorossa oli tummanruunikko trakehner tamma Emppu. Jo tallissa Emppu vaikutti energiseltä ja odotin innolla päivän harjoituksia. Kentälle oli rakennettu kymmenen esteen rata, jonka aloituskorkeus Empulla oli 140cm. Verryttelyksi yksi este oli aluksi laskettu metrin korkeuteen. Kiipesin selkään ja tamma lähti kipittämään eteenpäin pärskien. Päätin aloittaa verryttelyn ravissa saadakseni suurimmat energiat ensin pois. Muutaman kierroksen jälkeen Emppu alkoi myötäämään ja raviin löytyi hyvä tempo. Tein paljon ympyröitä, jolloin istuin alas harjoitusraviin. Nostin laukan ja toistin ympyrätehtävät laukassa. Siirsin tamman välissä käyntiin ja kävelin muutaman kierroksen samalla taivuttaen vuorotellen ulos ja sisään.

Suoristin Empun ja nostin laukan. Lähestyin verryttelyestettä ja Emppu hieman yritti kiirehtiä, joten tein muutaman puolipidätteen ennen estettä. Hyppy onnistui hyvin ja verryttelyeste nostettiin 140cm korkeuteen. Hyppäsin esteen vielä kerran ja nyt Emppu lähestyi itsekin sitä jo rauhallisemmin estekorkeuden noustessa. Siirryin käyntiin ja aloin valmistautua rataan. Kertasin radan mielessäni ja nostin laukan. Ensimmäinen okseri ylittyi vauhdikkaasti, sillä pidätin tammaa hieman liikaa ennen estettä ja se kuumui. Lyhensin laukkaa kulmaan ja rauhoitin menon lyhyen sivun pystyä varten. Siitä jatkoimme pitkän sivun kolmoissarjalle. Istuin hiljaa alas ja annoin Empun suorittaa. Viimeisessä välissä tein pienen puolipidätteen, jotta mahduimme väliin. Emppu suoritti kolmoissarjan puhtaasti. Seuraavina esteinä oli linjalla kaksi pystyestettä. Sain hieman pyytää laukkaa lisää välissä, jotta saimme tarvittavan määrän laukka-askeleita. Vesilankkuestettä lähestyessä tiivistin istuntaani ja painoin pohkeet kiinni, sillä tamma hieman epäröi. Kahden esteen sarjaeste ylittyi puhtaasti ja lähestyimme radan kahta viimeistä estettä. Emppu tuntui jo melko kuumuneelta, joten istuin hiljaa tehden minimaalisia ohjasotteita, mutta silti viimeisen esteen puomi tippui lähestymisen ollessa hieman vino.

Siirsin Empun käyntiin ja taputin sitä kaulalle. Tamma pärski tyytyväisenä ja hieman heitteli päätään yrittäen ravata. Annoin pidempää ohjaa saadakseni sen hetkeksi käyntiin. Esteet nostettiin Empun kisakorkeuteen 160cm. Nostin laukan ja lähestyin ensimmäistä okseriestettä. Tällä kertaa annoin Empulle tilaa laukata ennen estettä ja tamma hienosti katsoi itse ponnistuspaikan ylittäen 160cm okserin puhtaasti. Tiivistin taas istuntaani kulmaan saadakseni rauhallisen lähestymisen lyhyellä tiellä olevalla pystyesteelle lyhyellä sivulla. Jatkoimme kohti kolmoissarjaa. Tällä kertaa sain hiukan pyytää Emppua eteenpäin esteiden välissä, jotta hypyt eivät lähtisi liian kaukaa. Linjalla askeleet osuivat hyvin ja linjan molemmille esteille tuli hyvät hypyt. Vesilankkuesteellä Emppu ei tällä kertaa epäröinyt vaan lähestyi rohkeasti. Loppuradan istuin melko hiljaa hillitäkseni tamman kuumumista viimeisen esteen lähestyessä. Suoritimme radan puhtaasti maaliin ja olin tyytyväinen Emppuun. Annoin sille pitkät ohjat ja taputin tammaa kaulalle. Muutaman kierroksen käveltyämme päätin lähteä vielä loppukäynneille maastoon rauhoittaakseni vielä paremmin kuumuneen tamman. Emppu tarvitsee kunnon loppukäynnit saadakseen kierrokset alas ja siihen auttaa yleensä kun esteet ei ole enään näköpiirissä.

Lähdimme kävelemään tallille johtavaa koivujen reunustamaan tietä pitkin metsää kohti. Pidin puolipitkän ohjan autojen varalta ja se oli hyvä, sillä yllättäen mutkan takaa kaahasi punainen BWM-merkkinen auto kovaa meitä kohti. Tunsin kuinka Emppu alkoi hermostua ja nopeasti tein päätöksen ratsastaa tamma ojan yli metsän puolelle. Emppu loikkasi ojan yli säikähtäneenä ja kuulin kun auto sujahti takaamme ohi. Hyppäsin nopeasti alas selästä rauhoittelemaan puuskuttavaa hevostani. Talutin Empun takaisin tallille ja tallin pihassa huomasin tamman saaneen pienen verta vuotavan vekin jalkaansa metsästä. Tallissa riisuin Empulta varusteet ja puhdistin haavan hyvin. Laitoin pääle vielä sideharsoa, jotta haavaan ei mene bakteereja sen ollessa vielä auki. Kävin kertomassa tilanteen tallityöntekijöilleni ja ohjeistin heitä vaihtamaan siteen kolme kertaa päivässä - aamulla, päivällä ja illalla. Talutin Empun pesupaikalta karsinaan ja se jäi sinne tyytyväisenä ja onneksi jo rauhoittuneena syömään päiväheiniään.
- kirjoittajana omistaja Tiikeri VRL-10741 (546 sanaa)