Suomeksi kutsuttuna Hunajamanteli eli Mandi on lähes itse täydellisyys. Se on varustettu erittäin rennolla ja optimistisella elämänasenteella. Tamma osaa tarpeen tullessa olla äärimmilleen viritetty hurjasti puuskuttava kouluratsu, mutta usein se passaa tällaisen toiminnan, mikäli se vain voi ja on ihana pienen pieni enkeli. Mandi kunnioittaa ihmisväkeä enemmän kuin tarpeeksi eikä sille tarvitse samasta asiasta sanoa kahta kertaa. Hevonen tottelee jo ensimmäisestä, ja yleensä se kyllä tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, minkä vuoksi asioista sanomista tälle ratsulle ei tarvitse kovinkaan paljoa harrastaa.

Mandi on hoitaessa enemmänkin sitä kuuluisaa horrostelija-tyyppiä. Se on kyllä perillä koko ajan, missä hoitaja viilettää ihan vain varmuuden vuoksi, ettei se vahingossakaan litistäisi häntä oven väliin tai mitään muutakaan ikävää. Mandi jopa toisinaan jopa liiaksi varoo ihmistä. Tällöin voi tuntua siltä, että on tekemisissä jonkun sellaisen kanssa, jolla ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja toimia vuorovaikutustilanteissa. Tammaa saa siis välillä ohjata suuntaan jos toiseen, kun se ei itse uskalla liikahtaa. Harjaustoimenpiteiden aikana Mandia voi käsitellä täysin vapaana. Yleensä tamma tosiaan vain seisoo patsaan lailla paikallaan. Ainoastaan sen pää kieppuu puolelta toiselle sen mukaan, mihin se hoitaja onkaan siirtymässä.

Taluttaessa esimerkillinen käytös jatkuu. Mandi tietää, että ihminen määrittelee suunnan eikä sen kyseenalaistamisesta koidu koskaan mitään mukavaa. Kaikenlaisia, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, riitoja Mandi pyrkii välttämään viimeiseen asti. Toki tämäkin tamma on elävä olento omine tarpeineen ja haluineen, minkä vuoksi on ihan selvä juttu, että joskus pientä kinaa voi ilmetä. Turhasta Mandi ei kuitenkaan koskaan nosta meteliä. Jos meteli nousee, löytyy sille aina jokin syy. Muiden hevosten kanssa Mandi on sitten taas täysin erilainen kuin ihmisten kanssa. Siitä kuoriutuu ihmeellinen nipottaja, joka ei siedä lajitovereiltaan minkäänlaista poikittaista sanaa. Se pönkittää omaa asemaansa aina kun siihen tulee mahdollisuus, ja pitää mielellään yllä kuria ja järjestystä laumassa, jonka se on ominut itselleen.

Ratsastaessa jokseenkin romuluinen Mandi on herkkä. Vaikka se toimii pienistä avuista, vaatii tämä tamma perusteelliset lämmittelyt ennen varsinaisia harjoituksia. Erilaiset siirtymiset askellajin sisällä ja askellajista toiseen ovat oiva tapa saada Mandiin ryhtiä. Se kokoaa itseään minimaalisista avuista, mutta niitä pieniä apuja saa tehdä satoja ellei tuhansia. Mikään nopeasti pakettiin ja valmiina ollaan -asenne ei tämän hevosen kanssa tule koskaan toimimaan. Mikäli Mandi on tyytyväinen ratsastajansa toimintaan, se pyrkii suorittamaan tehtävät aina mahdollisimman hyvin. Se pitää työnteosta, mutta mikään erityisen miellyttämishaluinen se ei kuitenkaan ole. Närkästyessään Mandi vain suorittaa ohjeita jotenkin päin. Tällöin ei voida puhua kauniista etenemisestä, kun pitkäkaulainen ratsu hoipertelee vähän niin kuin oikein, muttei kuitenkaan. Kun työnmakuun päästään, Mandista kuoriutuu ihkaoikea kisaratsu. Minkä Mandi menettää vauhdissa, korvaa se sen tarmokkuudella ylöspäin. Tamman suorittamat piaffet ja passaget ovat esimerkiksi maagisen hienoa katseltavaa. Mandi kun polkee voimalla rehellisesti takajaloillaan alleen, tamman yleinen honkkelimaisuus on tipotiessään ja tilalle on eksynyt oikea tanssija.

Kilpailutilanteissa Mandi on aika lailla oma itsensä. Se on ehkä aavistuksen verran enemmän kiinnostuneempi ympäristöstään ehkä suuremman hevosmäärän vuoksi. Tamman on aina oltava vähän näyttämässä omaa mahtiaan lajitovereilleen, jotta ne tietävät, kuka siinä villissä luonnossa kuuluisi johtoportaaseen. Koska käytös suuressa hevosjoukossa voi Mandilla olla vähän arvaamatonta, on se hyvä pitää mahdollisimman pitkän ajan siitä häslingistä kauempana. Näin myös Mandi pääsee rentoutumaan kisasuoritusten välissä eikä sen tarvitse olla jatkuvasti kärppänä vahtimassa. Kaikenlaiset yksittäiset käsittelyt, esimerkiksi lastaus, onnistuvat Mandin kanssa hyvin myös kisatilanteissa.

© kasvattaja Amanda VRL-10878

Kouluvalmennus 14.02.2021 © Minni

Seuratessani Mandin ja tuon ratsastajan toimintaa loin samalla toiminta suunnitelmaa tulevalle valmennukselle. Muistelin että tamma olisi uusi tuttavuus ratsastajalleen joten tänään voisi olla hyvä keskittyä vain perusasioihin sillä niitä kun ei kuitenkaan ikinä voisi hioa liikaa ja ne olisivat perusta kaikelle tekemiselle. Vaihdoin ratsastajan kanssa vielä muutaman sanan ennen kuin tuo sai kasailla välikäyntien jälkeen ohjaa tuntumalle ja hakea Mandin uudelleen liikkeeseen.

Tammasta huomasi että siinä oli potentiaalia, mutta se ei ihan ainakaan vielä esitellyt sitä, vaan se yritti hieman kiemurrella kuin alkeistuntilaisen ratsu. Ohjeistin ratsastajaa pitämään pohkeet tamman ympärillä, mutta hiljaa silloin kun ne eivät antaneet apuja, sekä vakauttamaan kätensä mahdollisimman hyvin. Ratsastajan asennon paraneminen alkoi vapauttamaan myös Mandin liikettä ja tamma hakeutui myös parempaan muotoon.

Tehtävällisesti ratsukko sai tehdä siirtymiä niin askellajeissa kuin myös niiden väleissä. Mukaan otettiin myös ympyröitä, voltteja ja kiemurauria vähän vaihtelevalla yhdistelmällä jotta ratsastaja pääsisi jumppailemaan Mandia parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla löytäisi ne nappulat millä tamma toimisi parhaiten ja ratsukon tekeminen helpottuisi tulevaisuudessa entisestään. Mandi oli siitä hieno ratsu että sen liikkeestä ja olemuksesta näki helposti milloin tamma hyväksyi ratsastajan avut ja ohjeet joten oli helppo kehua ratsastajaa niissä hetkissä kun tamma myötäsi tuon apuihin.

Mitä paremmin ratsastaja löysi oikeita nappeja Mandin ratsastamiselle sitä paremmin tamma tuntui liikkuvan ja tuovan taitojaan paremmin esiin. Loppuvalmennuksesta Mandi vaikutti ihan eri hevoselta kuin valmennuksen alussa ja kehuinkin ratsastajaa suuresti siitä positiivisestä muutoksesta mikä tammassa oli tapahtunut ja kysyin huomasiko tuo itse eroa tamman liikkumisessa, sillä maasta käsin se oli huomattavissa. Ratsukon suorittaessa itsenäistä loppuverryttelyä kehuin ratsastajaa vielä kerran ennen kiitoksia ja heippoja.

Päiväkirja 09.06.2022 - lämpimän kesäpäivän estetreeni © omistaja Tiikeri VRL-10741 (697 sanaa)

Mandin muuttaessa minulle sillä ei oltu juuri ollenkaan hypätty. Itse estepainoitteisena ratsastajana halusin testata Mandin hyppykapasiteettia. Ketterä tamma ylitti irtohypytyksessä helposti yli metrin esteet. Ratsain nostimme estekorkeutta pikkuhiljaa ja estekorkeuden ollessa yli metrin alkoi herkkä Mandi kieltää ja suorastaan suuttua. Päätimme pitää esteet metrin korkeudessa ja Mandi alkoi suorittaa hyvin ja puhtaasti metrin ratoja. Mandille päätettiin kisaestekorkeudeksi 100cm ja tuolla korkeudella tamma on pärjännyt hyvin.

Oli kaunis ja lämmin kesäpäivä kesäkuun alussa. Lähdin kävelemään kohti puoliveristen tammojen laidunta. Lähestyessäni porttia kauempaa juoksi lauma tammoja minua kohti. Eräs musta tamma oli laukkaamassa minua kohti ensimmäisenä kun sen ohi pyyhälsi kiitolaukkaa ruunikko Mandi-tamma korvat luimussa. Pieni pukki mustaa tammaa kohti ja Mandi saapui portille ensimmäisenä. Lauman johtajana se halusi olla ensimmäisenä katsomassa kuka tuli portille. Laitoin riimunnarun kiinni Mandin riimuun ja avasin portin. Muita hevosia ei tarvinnut hätystää pois, sillä tamma hoisi sen itse. Talutin Mandin talliin ja se seurasi minua kiltisti perässä. Päästin tamman vapaaksi karsinaan, suljin karsinan oven ja kävelin satulahuoneeseen hakemaan tamman varusteita. Otin Mandille estesatulan ja meksikolaiset suitset sekä suojat etu- ja takajalkoihin. Kannoin varusteet Mandin karsinan eteen ja otin karsinan edessä roikkuvasta harjaämpäristä pehmeän harjan. Mandi oli tapansa mukaan melko puhdas, joten harjasin sen melko nopeasti läpi tamman seistessä kiltisti paikoillaan. Putsasin kaviot Mandin nostaessa kaviot hyvin ja selvitin takut Mandin harjasta ja hännästä. Laitoin harjat takaisin harjaämpäriin ja otin käsivarrelleni satulan. Nostin satulan selkään ja tamma ei reagoinut juuri ollenkaan. Kiristin satulavyön ja puin tammalle suitset. Lopuksi laitoin vielä suojat Mandin jalkoihin ja itselleni kypärän, jonka jälkeen lähdin taluttamaan tammaa kohti kenttää.

Kentällä oli valmiina tekemäni esterata. Esteet oli aluksi 80cm korkeudessa. Pitkällä sivulla oli sarjaeste yhden laukka-askeleen välillä, kentän päädyssä lyhyellä sivulla pienellä voltilla hankalahko yksivärinen pystyeste, kokorataleikkaalla pitkä okseri, josta jatkettaisiin kentän toisen päädyn lyhyellä sivulla olevalla pystyesteelle melko lyhyellä lähestymisellä. Talutin Mandin keskelle kenttää kaartoon ja kiipesin selkään. Tamma odotti kiltisti paikallaan ja lähdimme liikkeelle rennossa käynnissä pitkillä ohjilla. Annoin Mandin kävellä muutaman kierroksen pitkällä ohjalla, jonka jälkeen aloin kerätä ohjia. Hain ensin käynnissä rentoutta ja taivuttelin tammaa pienillä volteilla. Seuraavaksi tein siirtymisiä käynnin ja ravin välillä saaden Mandin hyvin tuntumalle ja kuuntelemaan minua. Tein paljon pieniä ohjasotteita, jotta Mandi pysyi tyytyväisenä. Ollessani tyytyväinen Mandin rentoutuun nostin laukan. Laukkasin ensin kierroksen kenttää ympäri kevyessä istunnassa, jonka jälkeen istuin alas ja tein laukassa pieniä voltteja kooten tammaa. Mandi tuntui hyvältä myös laukassa, joten aloitin hyppäämisen ohjaamalla tamman kohti lyhyellä sivulla olevaa pystyestettä. Mandi hiukan kuumui, mutta suoritti esteen puhtaasti. Oikaisin kentän keskeltä ja lähestyin estettä uudelleen. Rauhoitin laukkaa ennen estettä ja este ylittyi pehmeästi. Siirsin tamman käyntiin ja kertasin radan mielessäni. Nostin uudestaan laukan ja otin aluksi hieman reippaampaa laukkaa. Lähestyimme sarjaestettä. Ensimmäinen este ylittyi hyvin, mutta toiselle esteelle tamma joutui venyttämään itseään. Päätin tulla sarjaesteen heti uudestaan ja tällä kertaa entistä reippaammassa laukassa. Sarjaesteen molemmat esteet ylittyi hyvin ja pehmeästi, joten jatkoin kohti kokorataleikkaan okseria edelleen reippaassa laukassa. Okseri ylittyi vauhdikkaasti hyvin, mutta okserin jälkeen tajusin unohtaneeni voltilla olevan pystyn. Vaihdoin puhtaan laukanvaihdon kautta suuntaa ja hyppäsin sarjaesteen uudelleen, jonka jälkeen istuin tiiviisti kiinni satulaan ja kokosin tamman voltille. Pystyeste ylittyi hyvin ja nostin laukan tempoa okseria varten. Okserin jälkeen istuin taas alas ja ohjasin tamman kohti lyhyen sivun pystyä. Tamma ei koonnut itseään tarpeeksi, joten lähestyimme pystyä liian suurella vauhdilla ja puomi tippui. Tein ympyrän, jossa kokosin tamman lyhyeeseen laukkaan ja hyppäsimme pystyn uudestaan - tällä kertaa puhtaasti ja pehmeästi. Siirsin Mandin käyntiin ja pyysin tallityttöjä nostamaan esteet metrin korkeuteen.

Esteiden ollessa valmiita nostin reippaan laukan ja lähestyin sarjaestettä. Mandi tuntui kuumuvan, mutta liikkui hyvin reippaalla laukalla eteenpäin. Sarjaeste ylittyi vauhdikkaasti ja sain pidättää tammaa esteen jälkeen huolella istuen tiiviisti satulaan ja tehden ohjasotteita. Suoritimme voltilla olevan pystyn lyhyessä laukassa pehmeästi ja jatkoimme reippaalla laukalla kohti okseria. Mandi venytti itseään reilusti okserin yli, joten esteen jälkeen sain tehdä tosissani töitä pitääkseni tamman suorassa linjassa kohti kulmaa ja lyhentäen laukkaa lyhyen sivun pystyestettä varten. Mandi kokosi itsensä hyvin ja reagoi hyvin istuntaani. Viimeinen pystyeste ylittyi hyvin, joten siirsin tamman käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat. Mandi puuskutti reilusti ja olin itsekkin ihan hiessä lämpimästä säästä. Kävelin tamman kanssa kierroksen kenttää ympäri, jonka jälkeen ratsastin kaartoon ja riisuin satulan jo kentällä. Tallityttö tuli hakemaan Mandin kävelytyskoneeseen ja minä lähdin hakemaan seuraavaa ratsua.