i. Elämän Suola oli huvittavaluonteinen punaruunikko ori, jonka kanssa ei koskaan ollut tylsää. Sillä oli aina pilkettä silmäkulmassaan ja se rakasti keksiä kaikenlaisia kepposia omistajansa päiviä piristämään. Eräs mieleenpainuvimmista hetkistä orin kanssa oli kuulemma se, kun ruunikko oli päättänyt ryömiä tarha-aitojen ali ja jäi siihen jumiin - Elämän Suola oli kuitenkin 160-senttinen ja muutenkin varsin raamikas kaveri, joten ei sillä ole ollut toivoakaan mahtua kyseisestä välistä. No, yrittänyttä ei laiteta. Samanlainen päättäväinen asenne näkyi tämän hevosen kanssa myös kisaradoilla, sillä yleispainotteinen ori menestyi etenkin valjakkoajossa erinomaisesti juuri sitkeytensä ansiosta. Kestävyysosuudella se ei koskaan antanut väsymyksen haitata menoa, vaan yritti koko ajan täysillä. Ei olekaan ihme, että sijoituksia ropisi vaativista luokista säännöllisesti. Ratsunakin Elämän Suola oli melko osaava, Helppo A / 100cm, ja menestystä tuli kohtuullisesti myös näiden lajien radoilta. Punaruunikko sai elämänsä aikana 16 jälkeläistä, joista peräti kymmenen peri isänsä kauniin värityksen. Muutoin ori periytti periksiantamatonta luonnetta, sopusuhtaista rakennetta ja erinomaista ravia. Harmillisesti se jouduttiin lopettamaan jo 17-vuotiaana tarhassa sattuneen onnettomuuden vuoksi, minkä vuoksi sen siitosorin ura jäikin varsin lyhyeksi.

ii. Ukkometso oli todella suurikokoinen - säkäkorkeudeltaan huimat 166 senttimetriä ja rakenteeltaan varsin jykevä - musta ori, joka käänsi päät missä ikinä liikkuikaan. Melko hurjasta ulkomuodostaan huolimatta ori oli aivan uskomattoman rauhallinen ja kiltti, eikä sitä käytöksen perusteella olisi oriksi uskonutkaan. Se tarhasi ongelmitta ruunaporukassa, ei kukkoillut kisapaikoillakaan ja kotioloissa oli kenen tahansa käsiteltävissä. Ratsuna se oli kuitenkin parhaimmillaan: kenttäratsastuksessa se kilpaili CIC1-luokissa haalien valtavan määrän sijoituksia, eikä rataesteilläkään menestys ollut huonoa. Kaikki tämä huomioiden, ei olekaan ihme, että Ukkometso oli erittäin suosittu jalostusori ja sillä onkin huikea määrä jälkeläisiä. Periyttäjänä se ei kuitenkaan ollut aivan sitä mitä odotettiin, tosin on joukkoon muutama huippuyksilökin sattunut. Suurin osa orin jälkeläisistä jäi keskikokoisiksi ja jopa vaatimattoman näköisiksi. Monet kuitenkin perivät isänsä lauhkean luonteen ja varsin miellyttävät liikkeet, minkä vuoksi sen jälkikasvua näkyy paljon etenkin ratsastuskouluissa. Ukkometso eli 26-vuotiaaksi ja nukkui ikiuneen omalla kotitallillaan.

ie. Punainen Lanka oli todella suloinen punaraudikko, jolla piisasi vauhtia vaikka muille jakaa. Se innostui oikeastaan mistä tahansa aivan valtavasti ja olisi halunnut osallistua aivan kaikkeen mitä ympärillä tapahtui. Tarhaillessa se oli jatkuvasti puuhaamassa jotakin, milloin härnäämässä kavereita ja milloin pähkäilemässä portin avaamista, mutta hetkeäkään se ei ollut toimettomana. Luonnollisesti sama meno jatkui ratsastaessakin: Punainen Lanka meni ja teki ennen kuin ajatteli yhtään, minkä vuoksi sen kanssa sai aina tehdä valtavasti töitä sen eteen, että tamma malttoi edes rahtusen kuunnella ratsastajaa. Keskittyessään se osasi Helppo B -tason asiat ja hyppäsi ratana 90 senttimetriä, mutta ei ollut mitenkään sanottua, että tamman sai keskittymään. Jonkin verran se keräsi sijoituksia sekä koulu- että estepuolelta, mutta helpolla tämä menestys ei todellakaan tullut. Emänä rautias oli niin ikään hieman kiireinen ja tuntui välillä jopa unohtavan varsansa, minkä vuoksi se astutettiinkin vain kaksi kertaa. Kumpikin varsa (onneksi) peri luonnetta enemmän isältään. Tamman innokkuus ei iänkään mukana rauhoittunut juuri ollenkaan, se oli samanlainen säätäjä kuolemaansa asti.

e. Unohdettu Ilo oli mahdottoman kaunis 155-senttinen voikko tamma. Sillä olisi varmasti ollut potentiaalia useampaan lajiin, mutta valitettavasti se oli äärimmäisen laiska ja tahmea, suorastaan mahdoton saada motivoitua mihinkään. Koulupuolella tamma näytti aina nukahtavan pystyyn ja esteetkin ylittyivät vain vaivoin, vaikka tekniikka oli kaikin puolin kunnossa - Iloa vaan ei kiinnostanut. Maastossa tai maastoesteilläkään ei neidistä saanut sen enempää vauhtia tai yhteiskykyä esiin, tamma eteni kuin täi tervassa. Rohkea ja itsevarma se kyllä oli, eikä se aiheuttanut ongelmia vieraissakaan paikoissa. Innostumattoman luonteensa vuoksi tamman alkuperäinen omistaja lopulta myi sen uuteen kotiin, jossa tavoitteet eivät olleet niinkään kisakentillä. Ilo sopikin erittäin hyvin hieman rauhallisemmalle tallille, jossa se sai tarhailla paljon ja ratsastus tapahtui lähinnä maastossa. Myöhemmällä iällä Ilo sai myös kolme varsaa, kaikki tammoja. Samanlaista järkähtämätöntä luonnetta Unohdettu Ilo onkin periyttänyt myös varsoilleen, joskin onneksi ne ovat hieman eteenpäinpyrkivämpiä kuin emänsä. Voikko lopetettiin 24-vuotiaana pitkään jatkuneen sairastelun vuoksi. Lopullinen diagnoosi jäi hieman epäselväksi, joskin vahvin veikkaus oli munuaisten vajaatoiminta.

ei. Routavaaran Rasittava oli hienorakenteinen musta ori, jolla kilpailtiin sen nuoruusvuosina kouluratsastuksessa jopa Vaativa B -tasolla asti. Luonteeltaan ori oli erittäin hidas syttymään ja se vaatikin aina todella pitkät lämmittelyt, että se esitti parhaansa radalla. Parhaimmillaan kuitenkin mielettömän näyttävä ja erittäin kapasiteetikas ratsu, joka toimi höyhenenkevyillä avuilla. Routavaaran Rasittava eli koko elämänsä kasvattajansa luona, vaikka vaihtoikin omistajaa vuosien aikana kahdesti. Se oli kotioloissa hyvin säyseä tapaus, joten orin tehtäväksi jäikin koulia nuorista pojanklopeista järkeviä hevosia ja tämän tehtävän se hoitikin erinomaisesti. Siitosorina se oli melko suosittu, saaden vuosittain useamman tammavieraan, mutta sen tiinehdyttämisprosentti oli jotakin surkean ja melkein olemattoman väliltä, minkä vuoksi orilla on vain neljä jälkeläistä. Musta ori periytti erittäin vahvasti hieman hidasta luonnetta, laadukkaita liikkeitä ja erittäin korrektia rakennetta sekä erinomaisia jalka-asentoja. Se eli pitkän elämän ja lopetettiin vasta 29-vuotiaana pahentuneiden hammasongelmien vuoksi.

ee. Ilopilleri oli nimensä mukaisesti pirteä ja iloinen 152-senttinen tamma, joka suhtautui niin ihmisiin, muihin eläimiin kuin työskentelyynkin innokkaasti ja hyväntuulisesti. Hirveän korkeasti koulutettu se ei ollut, Helppo B / 80cm / noviisi, mutta omalla tasollaan varsin hyvin menestynyt kuitenkin. Liikkeiltään voikko ei ollut erityisen näyttävä ja olihan se muutoinkin varsin vaatimaton ulkomuodoltaan: pieni ja pyöreä. Monesti kuitenkin yritteliäisyys ja hyväntuulisuus pelastivat muutoin keskinkertaisen suorituksen. Jonkin verran Ilopillerin kanssa kierrettiin myös kaikenlaisissa muissa tapahtumissa, niin maatalousnäyttelyissä kuin keskiaikaisilla markkinoillakin, olipa se kerran myös vanhainkodilla käymässä. Elämänsä aikana tamma sai viisi jälkeläistä, joista kaksi on myöhemmin näyttänyt kyntensä myös kilpakentillä. Yhtä varsaa lukuunottamatta Ilopilleri periytti eteenpäin iloista ja mutkatonta luonnetta. Harmillisesti myös sen pieni koko periytyi varsin vahvasti, vaikka isänä olisi ollut isokokoinen ori. Kaksi viimeistä vuottaan tamma vietti pienellä harrastetallilla, jossa se pääsi maastoilemaan paljon. 23-vuotiaana se lopetettiin omistajien elämäntilanteen muutoksen vuoksi.

© Ireth