Poniniemen Pampered Pearl, lyhyemmin Peppi, on herkkä ja hiljainen sielu, joka viihtyy iltaisin kainalossa rapsutettavana. Se mielummin hengailisi kavereiden kanssa eikä lähtisi töihin, mutta sillä on silti uskomaton työmoraali, sillä Peppi elää muiden miellyttämiselle.

Hoidettaessa tamma on kiltti kuin mikä, ja sen voi huoletta antaa kenelle vain, sillä Peppi ei satuttaisi kärpästäkään. Sillä ei ole ikinä kiire minnekään, ja hoidettaessa se seisoo paikoillaan ja käytännössä nuokkuu, tai sitten se seuraa hoitajan tekemistä. Peppi halii oikein mielellään, joten hoitotuokiot venähtävät toisinaan pitkiksikin, kun tammaa hellii ja halii välissä. Kilttinä ponina Peppi myös tottelee käskyjä, kuten jalkojen nostamista, ja pitää jalkojaan niin kauan ylhäällä, että se saa luvan laittaa ne alas. Sillä ei myöskään ole minkäänlaisia rajoja, vaan sille saa tehdä oikeastaan mitä vaan. Voi harjailla huoletta herkempiäkin alueita, hännästä saa vaikka vetää (ei silti suositella), ja varusteet menevät helposti päälle, kun Peppi sopii satulaan kuin nenä päähän ja sille menee kuolaimet nanosekunnissa suuhun. Se on sellainen unelmaponi tuo meidän Peppi.

Peppi on myös loistoponi ratsastaa ja ajaa. Sillä on pehmeät liikkeet ja se kulkee hyvin eteenpäin kun sitä välillä vähän muistuttelee. Mikään täysi automaatti Peppi ei ole, mutta se on hyvin kuuliainen eikä sen kanssa tarvitse ikinä riidellä asioista. Esteillä Peppi pärjää hyvin, mutta luottaa paljon ratsastajansa apuun esteiden välissä ja hypätessä. Tamma nostaa jalkojaan hyvin ja sen ainoa heikkous on pitkät hypyt, jotka tuottavat tammalle toisinaan vaikeuksia. Se on kuitenkin varmajalkainen ja pärjää myös maastossa hyvin, mutta sitä saa ajaa tavallista enemmän eteenpäin, että se pärjää maastoesteillä. Pepillä on kestävyyttä ja energiaa, kun se oikeasti on mukana tekemisessä, eikä se loppupelissä pelkää mitään, mikä tekee siitä hyvän kenttäponin. Kouluratsastus on kuitenkin Pepin vahvin puoli, ja siitä saa näyttävän ratsun, kun ratsastaja vaan muistaa pitää Pepin hereillä; Sillä on välillä tapana jäädä haaveksimaan, erityisesti vaunujen edessä, jolloin se saattaa unohtaa olevansa töissä. Puolipidätteet ovatkin Pepin ajajan paras työkalu.

© Nikki