Tigrishellir
since 2010
(Hevosten sivuilla on ulkoasunvaihdos menossa, pahoittelen sivujen sekavuutta)
Red Baron "Barre" VH19-011-0177

Ch KTK-II

  • Hannoverinhevonen, ori
  • Syntynyt 09.05.2019 Saksa 14-vuotias
  • Rautias, säkä 170cm

  • Omistaa Tiikeri VRL-10741
  • Maahantuonut turjake VRL-07415
  • Koulupainotus

  • ERJ 100cm
  • KRJ Grand Prix
  • KERJ Helppo
  • VVJ Vaativa

02/2020 KTK-II
19+18+19+18=74p.

12/2021
Ch - Champion

i. Red Emir
evm hann punarautias 178cm
ii. Red Duke
evm hann musta 180cm
iii. tuntematon
iie. tuntematon
ie. Gundula
evm hann punarautias 170cm
iei. tuntematon
iee. tuntematon
e. Larissa
evm hann punarautias 168cm
ei. Ludwig
evm hann kimo 177cm
eii. tuntematon
eie. tuntematon
ee. Karolina
evm hann punarautias 166cm
eei. tuntematon
eee. tuntematon
16.10.2016 hann t. Rosemary Grey e. Grape Tree Apricot Ch KTK-II
07.11.2021 srp t. Lilycove Red Prestige e. Endless Glory
07.12.2021 hann o. Cave of Red Fireworks e. Nordlicht VSN WCh ✱ KV-II
13.07.2022 hann t. Red Creek Cave e. Tunica

i. Red Emir (punarautias, 178cm) oli pieni tuhkimotarina. Orista toivottiin PSG-ratsua Saksan kilparadoille, mutta rautiaasta kehkeytyikin ympäri Eurooppaa kilpaillut menestynyt Grand Prix -ratsu. Oli lähellä, ettei oria ruunattu sen ollessa nuori. Hyvän luonteensa vuoksi se sai kuitenkin pysyä orina, oritestiin valmistautuminen alkoi vähän puolitosissaan ja kokeilumielessä, mutta oritestin 5. sija sekä orastava menestys nuorten luokissa sinetöivät päätöksen pitää Red Emir orina. Menestys jatkui, Red Emir teki itselleen nimeä Saksassa, nousi iän myötä luokissa ylemmäs, starttasi ensimmäisen Grand Prix -ratansa, sai ensimmäisen Grand Prix -sijoituksensa, alkoi omistajineen kiertää kisoja ympäri Saksaa, naapurimaita, Eurooppaa.. Sponsoridiilin myötä budjetti nousi, mikä mahdollisti matkustamisen. Red Emir hurmasi niin yleisön kuin tuomariston erityisen korrekteilla, näyttävillä liikkeillään sekä piaffilla ja passagella, joista tuomaristo parhaimmillaan kirjoitti arvostelupaperiin yhdeksää pistettä vuolaiden sanallisten kehujen saattelemina.
Komealiikkeinen ori oli muutoinkin komea, moderni ratsuhevonen erinomaisin leimoin. Se oli ryhdikäs, ilmeikäspäinen hevonen, hieman kevyt mutta muutoin rungoltaan ja erityisesti takaosaltaan hyvä hevonen. Jaloista ei löytynyt moitittavaa, kaulan oli muodoltaan ja liittymiltään oiva, mutta kevyt. Kouluosaamisensa lisäksi Red Emir hyppäsi kevyesti ja vaivattomasti, se piti esteiden ylittämisestä aivan yhtä paljon kuin sileätyöskentelystä. Ori oli hyväntuulinen, nöyrä ja yhteistyöhaluinen herrasmies, täysi viilipytty vaikka talliin olisi tuotu kuusi uutta oria tai kilpasuoritusta kuvasi lauma televisiokameroita.
Red Emirin vaikutus näkyy erityisesti saksalaisissa kantakirjoissa, vaikka sillä onkin jälkeläisiä lukuisissa eurooppalaisissa kantakirjoissa. 28-vuotiaaksi elänyt ori jätti selkeän leiman jälkeläisiinsä; yhteneväinen tyyppi ja tunnistettava pää, korrekti ja näyttävä liikemekaniikka, yleensä loistava ratsastettavuus ja kapasiteettia paitsi kouluradoille, myös esteille.

ii. Musta, 180cm korkuinen Red Duke myytiin varsahuutokaupassa kovaan hintaan Ranskaan. Ori menestyi Ranskassa nuorten hevosten luokissa, voitti oritestinsä ja kvaalasi itsensä nuorten hevosten maailmanmestaruuksiin, jotka tosin jäivät loukkaantumisen vuoksi välistä. Tämä takaisku jäi uran ainoaksi, Red Duke teki pitkän, ehyen kilpauran kansainvälisillä Grand Prix -areenoilla. Ranskassa ori voitti käytännössä kaiken, minkä kouluratsu saattoi voittaa, kansainvälisissä rankingeissakin musta ori oli muutamana vuonna kymmenen parhaan joukossa. Käynnistään Red Duke sai aina kehuja, oristestissäkin täyden kympin, ravi sekä laukka jäivät hieman mielettömän hienon käynnin varjoon, vaikka mustan orin ehdoton bravuuri olikin siksak-sulkutaivutus ravissa ja laukassa.
Red Duke oli ryhdikäs, hieman neliömäinen urheiluhevonen pitkillä lavoilla vahvalla rungolla ja takaosalla. Itsevarma esiintyminen teki orista vieläkin komeamman, ja eräs ranskalainen taiteilija toteuttikin kokonaisen maalaussarjan Red Dukesta inspiroituneena. Taiteilijoiden sekä kilpailuyleisön lisäksi ori ihastutti myös tammanomistajia (erityisesti hollantilaisia) ja oikeastaan joka ikistä, joka mustan orin kanssa teki töitä. Vaikka ori oli vähän rutiinirakas ja tiukkapipoinen, se oli kuitenkin yhteistyöhaluinen, varma ja rehellinen hevonen, joka kiintyi ihmisiin tehden etenkin tutun ratsastajan alla kaikkensa.
Hollantilaisten tammanomistajien jälkeen ranskalaiset ja saksalaiset käyttivät Red Dukea niin harraste- kuin kilpatammoilleen, toiveinaan enemmän liikettä, ryhtiä, hyvää luonnetta ja ratsastettavuutta. Tulisten tammojen kanssa orista jäi varsin haastavia jälkeläisiä, sen sijaan arkojen tai hitaiden tammojen jälkeläisistä tuli rohkeampia ja mutkattomia. Red Duken kaikilla jälkeläisillä on loistava käynti sekä hyvä kokoamiskyky, pojista 14 on hyväksytty useamman kantakirjan jalostukseen ja lukuisia tammoja on palkittu erilaisin arvonimin. Ori kuoli 27-vuotiaana.

ie. Gundulan (170cm, punarautias) isä oli este-/kenttälinjainen, emä taas koulusukuinen, ja tamma itse juuri sellainen harrasteallrounder kuin millaista siitä oltiin toivottu; hyväluonteinen ja varma, tarpeeksi liikettä ja hyppyä, terve ja kestävä rakenne. Gundula vain ylitti kaikki odotukset kapasiteetillaan, erityisesti kouluratsuna. Esteillä se pärjäsi 110-120cm radoilla, kuten oli toivottukin, kouluratsuna se kipusi Prix St. Georges -luokkiin omistajansa kouluvalmentajan kanssa. Ryhdikäs, kevyt, hieman täysverityyppinen tamma liikkui kevyin, pehmein liikkein, kokosi erinomaisesti ja loisti laukkaliikkeissä. Se kyllä teki asioita helposti vähän sinne päin jollei ratsastaja ollut tarkkana, myös hypätessä; jalkojen roikottelu oli varsin tavan omainen näky, eikä tamma nähnyt hyppyjen tai minkään muunkaan asian eteen yhtään enempää vaivaa kuin mitä ratsastajansa siltä vaati. Osittain tästä syystä Gundula esiintyi tammatestissäänkin vaisummin kuin mihin olisi pystynyt.
Suurimmat kilpailumeriittinsä Gundula teki nimenomaan kouluratsuna ammattiratsastajan (omistajan valmentaja) kanssa, esteradoilla hannover oli juuri se tavanomainen osallistuja satunnaisine ruusukesijoineen. Gundulan eläköidyttyä kilparadoilta se teki muutaman varsan; tulevan harrastehevosen omistajalleen sekä kilparatsun aihion ammattiratsastajalle, jonka kanssa se oli tehnyt koulu-uransa. Kumpikin varsa täytti, ylittikin, kaikki odotukset. Gundula jätti varsoihin kevyen, modernin leiman, paljon kokoamiskykyä sekä äärettömän fiksun luonteen. Toisesta varsasta (Red Emir) tuli niin hieno ja menestynyt, että nykyään tämän harrastetamman löytää monen kansainvälisen tason kilparatsun suvusta! Gundula kuoli 30-vuotiaana.

e. Larissa olisi voinut olla loistava kilparatsu, ellei se olisi ollut koko ikäänsä siitostamma. 168cm korkea, punarautias hannovertamma oli sopusuhtainen, kaunis hevonen; ilmeikäs pää, pitkä niska ja hyvän muotoinen, hyvin liittyvä kaula, sopusuhtainen lihaksikas runko jossa hyvä syvyys, erinomainen takaosa ja hyväasentoiset jalat, joissa riittävä luusto. Tamma liikkui rennosti, vaivattoman näköisesti hyvässä ryhdissä, takaosa työnsi hyvin.. Tammatestinsä kirkkaasti voittanutta rautiasta hehkutettiin luontaisena liikkujana, joka ratsastajan kanssa teki vielä suuremman vaikutuksen kuin vapaana / maasta esitettynä. Hevosen edukseen esittäminen kävi kuin tanssi, sillä kaiken muun hyvän lisäksi Larissa oli hyväluontoinen, nöyrä, viisas ja miellyttämisenhaluinen hevonen, joka ei tuntunut hermostuvan tai jännittävän koskaan.
Vaikkei tamma koskaan kilpaillutkaan, sen kanssa treenattiin kotona muutoinkin kuin kunnon ylläpidon vuoksi. Raudikko oppi asioita nopeasti, kaikki Grand Prix -liikkeetkin tuntuivat tulevan kuin luonnostaan. Jälkikäteen tamman omistaja pohtikin, olisiko sittenkin pitänyt viedä Larissa kilparadoille ja katsoa, olisiko siitä ollut haastamaan aikansa kärkinimiä.
Kilpamenestys jäi mysteeriksi, sen sijaan Larissan ansiot jalostuksessa ovat kiistämättömät. Valiotamman jälkeläisissä on niin ikään valiotammoja, oritestimenestyjiä, kilparadoilla meritoituneita hevosia.. Kahdesta sen pojasta on tullut arvostettuja kilpa- ja jalostushevosia, ainoa ruunattu on Tanskan menestyneimpiä kouluratsuja, tammat ovat osoittautuneet huippuperiyttäjiksi. 29-vuotiaaksi elänyt Larissa periytti ennen kaikkea kykyä ja liikettä kaikille jälkeläisilleen.

ei. Jo nuorena, kaikin tavoin keskenkasvuisena Ludwig (kimo, 177cm) liikkui äärimmäisen hyvässä tasapainossa, vaivattomasti ja irtonaisesti. Saadessaan ratsastajan selkäänsä liikkeiden laatu hioutui entisestään; ei mikään ihme, että oristestissään hannover sai kaikista askellajeistaan 9 pistettä sekä luonteestaan täyden kympin. Kokonaistuloksissa kimo oli kolmas, erinomainen tulos erityisesti tuona kovatasoisena vuotena. Ludwigilla kilpailtiin varsin maltillisesti sen ollessa nuori, ori sai kasvaa ja kehittyä rauhassa. Nuorten luokista kimolla on joitakin sijoituksia, avoimista luokista menestystä löytyy aina maajoukkuepronssiin saakka. Aloitettuaan kilpauransa Ludwig teki ratsastajineen tasaisen hyviä, nousujohteisia suorituksia, vakiinnutti paikkansa Saksa Grand Prix -radoilla siirtyen samalla varmuudella kansainvälisille areenoille. Karismaattinen ori nousi yleisön suosikiksi, ratsastaja taas kehui haastattelusta toiseen kimon nöyrää, eteenpäinpyrkivää ja yhteistyöhaluista luonnetta sekä suoranaista koiramaista uskollisuutta, jota se kanssaan työskenteleville ihmisille osoitti.
Ludwigilla oli kilpanäyttöjen ja hyvän luoteen lisäksi hyvä rakenne pitkän niskan ja hienon ylälinjan kautta lihaksikkaaseen, sopusuhtaiseen runkoon sekä erinomaisiin jalka-asentoihin. Ei ihme, että oristestissäkin rakenteesta oli annettu täydet kymmenen pistettä! Ludwig myös periytti hienoa rakennettaan sekä erityisesti raviaan, ja oria käytettiinkin paljon tuomaan jaloutta ja liikettä vaatimattomien, kolhojen tai raskaiden tammojen jälkeläisiin. Ludwig lopetettiin sen ollessa 29-vuotias.

ee. Hannovertamma Karolina (166-senttinen punarautias) oli tammatestinsä keskikastia, hieman vanhantyyppinen, pitkärunkoinen hevonen, jolla kuitenkin oli loistava kaula sekä jalat. Varsottuaan kasvattajansa luona kaksi kertaa tamma myytiin, ja se päätyi Hollantiin, missä tamma pääsi näyttämään kykynsä kouluratsuna. Karolina nousi yllättävän nopeasti Prix St. Georges -tasolle pärjäten etenkin tavanomaisiin liikkeisiinsä nähden hyvin. Suoritusten prosentit olivat tasaiset, tamman ryhtiä sekä kuuliaisuutta kehuttiin, samaten (puoli)piruettien täsmällisyyttä. Piruetit, kokonaiset ja puolikkaat, olivatkin raudikon selkein bravuuri. Tamma oli kuuliainen, eteenpäinpyrkivä ja nöyrä, kaikissa tilanteista tyyni ja rento, aivan kuin se ei murehtisi tai stressaisi mitään. Tehtyään niin sanotusti oman uransa tamman kanssa sen ratsastaja antoikin Karolinan kahdelle junioriratsastajalle opetus- ja kilpakumppaniksi; tehtävä, josta raudikko suoriutui moitteetta. Opetusratsun ura jatkui käytännössä läpi raudikon elämän, sillä vielä vanhoilla päivilläänkin se opetti omistajansa lähipiirin lapsille ratsastuksen saloja.
Hollannissa Karolina varsoi vielä kolme varsaa, ja nämä varsat rekisteröitiin KWPN-kantakirjaan. Tammalle valitut kompaktimmat, hyvin liikkuvat orit kompensoivat loistavasti raudikon puutteita, mikä näkyykin varsojen laadussa. Jokainen Karolinan varsoista on emäänsä parempirakenteinen ja niissä on enemmän liikettä vähän kaikin tavoin mitattuna. Emältään ne saivat loistavan hermorakenteen sekä muutoinkin hienon luonteen. Tamma lopetettiin sen ollessa 26-vuotias sen hampaiden mentyä nopeasti rajusti heikompaan kuntoon.

© Lissu T.

ERJ
42 sijoitusta
KRJ
56 sijoitusta
KERJ
57 sijoitusta
VVJ
00 sijoitusta
Näyttelymenestys
irtoSERT
pt. alaera
irtoSERT
pt. alaera
irtoSERT
pt. Terhi
Ridden RCH 10p.
pt. Nintsu